Olipas nöyrryttävä kokemus. Molemmat viikonlopun kisat olivat säälittävää räpellystä. Ainot positiivinen asia mitä keksin niistä, oli mahdollinen kehitys asennepuolella. Sain käännettyä molemmissa kisoissa epäonnistumisen totaali v-tutksen ja hetkittäisen välinpitämättömyyden kautta rakentavampiina ajatuksiin ja lopulta myös parempaan osumiseen...
Kurikan ekat 36 nuolta ammuin jonkinlaista nippua, joka seikkaili vuoronperään oikealla ja vasemmalla. Punasella pyörivät enimmäkseen. Lisäksi vielä satunnaiset täysluhistumiset söivät pisteitä. Yhden ainoan sarjan nippu oli keskellä. Tuo sarja antoikin 55p, mutta eipä tuo tulosta paljon lohduttanut enää siinä vaiheessa. Toiset 36 nuolta meni roiskiessa ympäriinsä. Eikä ollut edes vaeltavasta nipusta tietoa. Pariin viimeiseen sarjaan sain kuitenkin asenteen raiteilleen. Ajattelin että ei kait tässä nyt sentään tahallaan kannata huonosti ampua. Osasinkin ottaa nuo sarjat harjoittelun kannalta ja tunnustella tekemisiäni. Sarjat olivat 51p ja 52p ja oikeastaan ainoa valo pimeässä. No, olihan tietysti hienoa nähdä muiden kaverien ampuvan hyviä tuloksia. Olihan kisa myös hieno ja ilmat kohillaan...
Zirkon maastokisa: Jo harjoitusammunnassa ihmettelin, että kukas mun vartaloni on. Ei sitten mitään tuntoa ollut ja osuminen sen mukaista. Ensimmäiset 12 rastia antoivat kaikki 115p. Eli siinä ei toiminut oikeastaan mikään. Merkit ei pitäneet, eikä sillä ammunnalla olisi paljon auttanut vaikka olisi pitäneetkin. Matkan arvioinnit sentään meni kohilleen. Toinen puolisko kisasta meni paremmin. 13-18 rastit olivat edelleenkin huonoa ammuntaa, mutta merkeistä olin jo päässyt jyvälle. 19 rasti oli käännekohta. Ammuin arvioitavaan tipuun (n.15m) pedon luvun, eli kaikki 18 p. Loput rastit menivät hyvin. Arviot ja kulmavähennykset nappiin ja vain muutama heikko suoritus. Toinen puolisko 150p joista 6 viimeistä rastia 81p. Tuloksesta huolimatta oli kiva päivä. Hieno ilma ja hyvää seuraa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti